Ansan hammasongelmat

Ansalta puskee uutta hammasta senkun vaan, mutta vanhat eivät tunnu irtoovan kirveelläkään. On yksi kulmuri katkennut vähän. Ollaan koitettu syöttää luuta että syödessä irtoaisi tai edes alkaisi heilumaan -ei, ollaan leikitty vetolelulla -ei, ollaan vipsuteltu sekä käsin että pihdeillä -ei auta... Huomenna on eläinlääkäri, katotaan mitä se sanoo. Saadaan toiset rokotukset ja katsotaan montako kiloa tyttö on kasvanut. Musta tuntuu että viimesen viikon aikana, kun on lisätty vähän ruokaa, on tytön massa kasvanut hieman kun tähän asti se on ollut luuviulu.

Oltiin Teiskossa koirahoitajina ja mulla on kädessä viikon takainen reikä Ansan ja Siirin yhteenotosta lenkkipolun varrella. Kaikki menee niin kauan hyvin kun tytöt eivät änge samoille apajille, mutta jos ovat 10cm päässä toisistaan ruuan lähellä, rähinä on valmis. Ottivatpa eilen Mökö ja Ansakin yhteen samaisen teeman ympäriltä, enkä oikeastaan ihmettele, nostasin mäkin äläkän jos joku varastais mun safkat.
Upeat ilmat tyssäsivät nyt viikonloppuun ja tänään saatiin tallustella mettälenkissä jo loskasohjossa. Ei kiva.

Mutta pakko tännekin kommentoida, että on äiten koirilla, Lempillä ja Siirillä alkanut oleen jo pikkasen enemmän järkee päässänsä, luoksetulot, kontaktinotot ja muut sujuu jo paremmin kun niitä on treenattu. Tarpeeks kauan äkseerasin äitelle tästä niin on jotain edistystä jo tapahtunut.

Mikan kun vielä saisin käyttäytymään nätimmin hihnan yläpäässä ja pidempää pinnaa sille niin hyvä. Vaikka tänään kyllä (oltiin äite 2 koiran, Mika Ansan ja mä Mökön ja Lurun kanssa) menossa Teiskossa jäistä mäkeä alas, joku luuli näkevänsä/kuulevansa jonkun, haukkui, yksi perässä, toinen perässä, kolmas perässä, säntäilyä hihnan päähän ja nykivää liikettä. Helkkari meinas mennä hermot kun ei päässyt elävänä mäkeä alas tai ainakin siltä tuntui ja Mökö sai rauhattomuuskohtauksen, että se vaan pyöri ympäri ja louskotti kuka ties mille. No, onneksi loppui kun päästiin maitolaiturille.
En muuten tajua mikä tää on yleinen tämmönen "levottomuus kohta/paikka" Teiskossa kun lähdetään kotipihasta postilaatikoille (n.100m matka "koivukujaa" pitkin pihatietä) ja toinen pätkä on joskus se matka postilaatikoilta maitolaiturille mäkeä alas ns. isolle tielle (n.150m matka). Sen jälkeen koirat usein rauhottuvat kun ovat saaneet alkutäpinänsä lauottua johonkin taivaan tuuliin.

Pakko vielä mainita, että naapurin koira tuntuu olevan (Teiskossa) louskuttamassa sielä pihalla 24/7 tai omistaja ei saa sitä sisälle. Oli siellä aamula ja illalla 11 aikaan kun käytin koiria. Rasittavaa ja kun mäeltä kaikuu niin hyvin ja sit sielä pihapiirissä on vielä kaks belkkaria tän lapinkoiran lisäks. Vois olla vaan hiljaa, niin ei Siirinkään tarttis "karata" ajaan tätä petoa pois joen yli jäätä pitkin niinkun teki perjantaina. Hieman säikäytti, onneks siinä kohtaa vielä oli kestävä jää eikä virtaus ollut rikkonut jäätä, muuten olis ollut porukoilla jäljellä enää yks koira ja onneks Siiri ei oo mikään suursnautseri vaan pieni käppänäneiti.

Irronnut kulmuri ja muita satuja

Ansalta on irronnut alaalta vasemmalta kulmuri, joten puruvoima on 1/4 heikompi kuin aiemmin.

Olemme viikon koiravahteina ja hoitajina Teiskossa, maaseudun rauhaa ja hiljaisuutta.
Oltiin eilen mettässä lenkillä. Tien vieressä kulkiessa viiden koiran hihnat oli sekaisin paikka paikoin ja alku 100 metrin messun jälkeen kuljettiin nätisti. Mettässä koirat olivat kuin unelma, korvat olivat paikallaan ja namit kelpasivat taskun pohjalta! Joku kerta Siiri ja Ansa vaan ajautuivat liian lähekkäin toisiaan taskuni viereen ja tuli kärhämä. Nyt mulla on vasemmassa kädessä Siirin tatuoima viilto joka hieman aristaa. Siirillä on juoksut joten ottaa herneitä nenään Ansan pentuhönkötyksestä ja touhuilusta vielä normaalia enemmän. Kaikki on hyvin kun neideillä on välimatkaa, mutta jos joutuvat liian ahtaaseen tilaan kaksin niin sitten kähähtää.
Koirat onkin nyt sijoiteltu Teiskossa eri huoneisiin ja osiin päiväksi. On vaan vähän morkkis käydä töissä, tulee sikapitkä päivä vaikka kuinka tekisin lyhennettyä ja osan etänä...

Ansa ehti aamupissatuksen jälkeen jo tehdä kahdet ISOT ja HAISEVAT tortut keskelle lattiaa, en tajua missä välissä kun pääsi ulos heti herättyään ja ennen kun lähdettiin. Ansa neiti kävi tekemässä aamupissat takapihalla, tuli sisälle ja teki kakat, jossain kohdassa x vielä ilmeisesti toiset, löysemmät... Nice, kiva siivourakka Mikalla. Mutta, ensimmäinen aamulähtö siis Teiskosta töihin takana: koirat käytetty ulkona, kaikilla safka, ne on erillään, ite syötiin aamupala ja ehittiin bussiin joten ei paha. Operaatio ulosjuoksutus vaan edessä myös iltapäivällä, onneks sielä on iso pelto takana =)
Mutta haaveilen niin siitä ajasta asua maalla ja oma eläinhoitola tai keikkaluonteista hommaa, koulutusjuttuja. Voisin myös tehdä koirahierontaa parissa paikassa ja pyörittää omaa hoitolaa.
Koirahierojakurssi muuten alkaa ensi viikon viikonloppuna, jeee! Odotan sitä innolla, että pääsen tekeen hoitoja =) *haaveilija*

Kun nyt oikein pompin asioissa niin Ansa tapasi siskonsa Martan perjantaina hallilla. Oli muuten oikee jössikkä ja korvat sojotti tuhanteen ilmansuuntaan. En tiiä syökö Ansa liian vähän (musta kyllä tuntuu että se syö mitä vain ja koska vain ja kuinka paljon vain, joten joskus hieman pakko katsoa perään kun varastaa kaikkien muidenkin ruuat...) vai mitä kun tuntuu, että se oli ihan luikku verrattuna äijämäiseen Marttaan. Meidän Ansa oli kyllä hieman arempi, ettei oo selvästikään tottunut isompiin koiriin vaan noihin pikkusiin. Mistähän saatais Ansalle lisää rohkeutta leikkiä isompien koirien kanssa ja ylipäätään, että se tapaisi isompia koiria?
Ansa tahtoo haukkua nykyisin kumealla äänellä, lienee jotain epävarmuuttaan ja tää näkyy esim. niisä tilanteissa jos tulee koira vastaan tai eilen pimeällä iltalenkillä Teiskossa alkoi kumea haukku vain kuulumaan eikä kuitenkaan ollut meidän mielestämme mitään aihetta. Ilmoitti jostain, varoitti, en tiedä.

Ansan komea maahan meno

Ansa onnistui tänään ensimmäistä kertaa tarjoamaan sitä mitä olen jo usean viikon ajan halunnut, ilman houkutteluja tai yhtään mitään. Kaunis maahan meno eikä mitää "pingviini" kumarruksia niin kuin tähän astiset maahanmeno harjoituksemme ovat olleet. Hyvä Ansa. Hieman on hiomista asennossa, välillä meni tosi nätisti suoraan, toisinaan takapää vinoon, mutta maahan joka tapauksessa. Olen ylpeä koirasta, ihana olento =)
ALoitettiin myös kosketusalustaa muutamia kertoja.

ANsa on muuten kohtuuhyvin sisäsiistiksi oppinut. Koiran punkalle pari kertaa tullut pisu joskus työpäivän aikana, mutta eipä juuri muutoin. Fiksu tyttö kaikin puolin!

Kiukuspäissäni lähdin kolmen koiran kanssa ulos kun Mikaa laiskotti. Oltiin tuolla LAhdentien toisella puolella on ihana tie menee "maaseudun rauhassa". Miten se onkaan aina niin, että kun sinne menee niin ketään näy mailla halmeilla, ihana rauha juoksuttaa koiria vapaana ja kaikkea. Koirat menivät nätisti ja muutamaa solmua lukuunottamatta selvisin 3 johdon ja 3 koiran kanssa yksin ihan siedettävän kivasti. No, eikös sieltä alkanut joka tuutista tulemaan ihmisiä ja koiria kun käännyttiin takaisinpäin matkataksemme takaisin kotiin. No, pikkasen tuli kommenttia koirilta suuntaan ja toiseen, Ansakin mokoma pöhisee syvältä.