Ansan hammasongelmat

Ansalta puskee uutta hammasta senkun vaan, mutta vanhat eivät tunnu irtoovan kirveelläkään. On yksi kulmuri katkennut vähän. Ollaan koitettu syöttää luuta että syödessä irtoaisi tai edes alkaisi heilumaan -ei, ollaan leikitty vetolelulla -ei, ollaan vipsuteltu sekä käsin että pihdeillä -ei auta... Huomenna on eläinlääkäri, katotaan mitä se sanoo. Saadaan toiset rokotukset ja katsotaan montako kiloa tyttö on kasvanut. Musta tuntuu että viimesen viikon aikana, kun on lisätty vähän ruokaa, on tytön massa kasvanut hieman kun tähän asti se on ollut luuviulu.

Oltiin Teiskossa koirahoitajina ja mulla on kädessä viikon takainen reikä Ansan ja Siirin yhteenotosta lenkkipolun varrella. Kaikki menee niin kauan hyvin kun tytöt eivät änge samoille apajille, mutta jos ovat 10cm päässä toisistaan ruuan lähellä, rähinä on valmis. Ottivatpa eilen Mökö ja Ansakin yhteen samaisen teeman ympäriltä, enkä oikeastaan ihmettele, nostasin mäkin äläkän jos joku varastais mun safkat.
Upeat ilmat tyssäsivät nyt viikonloppuun ja tänään saatiin tallustella mettälenkissä jo loskasohjossa. Ei kiva.

Mutta pakko tännekin kommentoida, että on äiten koirilla, Lempillä ja Siirillä alkanut oleen jo pikkasen enemmän järkee päässänsä, luoksetulot, kontaktinotot ja muut sujuu jo paremmin kun niitä on treenattu. Tarpeeks kauan äkseerasin äitelle tästä niin on jotain edistystä jo tapahtunut.

Mikan kun vielä saisin käyttäytymään nätimmin hihnan yläpäässä ja pidempää pinnaa sille niin hyvä. Vaikka tänään kyllä (oltiin äite 2 koiran, Mika Ansan ja mä Mökön ja Lurun kanssa) menossa Teiskossa jäistä mäkeä alas, joku luuli näkevänsä/kuulevansa jonkun, haukkui, yksi perässä, toinen perässä, kolmas perässä, säntäilyä hihnan päähän ja nykivää liikettä. Helkkari meinas mennä hermot kun ei päässyt elävänä mäkeä alas tai ainakin siltä tuntui ja Mökö sai rauhattomuuskohtauksen, että se vaan pyöri ympäri ja louskotti kuka ties mille. No, onneksi loppui kun päästiin maitolaiturille.
En muuten tajua mikä tää on yleinen tämmönen "levottomuus kohta/paikka" Teiskossa kun lähdetään kotipihasta postilaatikoille (n.100m matka "koivukujaa" pitkin pihatietä) ja toinen pätkä on joskus se matka postilaatikoilta maitolaiturille mäkeä alas ns. isolle tielle (n.150m matka). Sen jälkeen koirat usein rauhottuvat kun ovat saaneet alkutäpinänsä lauottua johonkin taivaan tuuliin.

Pakko vielä mainita, että naapurin koira tuntuu olevan (Teiskossa) louskuttamassa sielä pihalla 24/7 tai omistaja ei saa sitä sisälle. Oli siellä aamula ja illalla 11 aikaan kun käytin koiria. Rasittavaa ja kun mäeltä kaikuu niin hyvin ja sit sielä pihapiirissä on vielä kaks belkkaria tän lapinkoiran lisäks. Vois olla vaan hiljaa, niin ei Siirinkään tarttis "karata" ajaan tätä petoa pois joen yli jäätä pitkin niinkun teki perjantaina. Hieman säikäytti, onneks siinä kohtaa vielä oli kestävä jää eikä virtaus ollut rikkonut jäätä, muuten olis ollut porukoilla jäljellä enää yks koira ja onneks Siiri ei oo mikään suursnautseri vaan pieni käppänäneiti.