Mököltä lähti eilen pallit. Vietimme Toosilanniemen Eläinlääkäriasemalla kolme ja puoli tuntia. Koirat ja kissa saivat rokotukset, osa lievästi sanottuna myöhässä *köh*.
Voi että Mökö oli koomassa aina tähän aamuun asti, jolloin se alkoi saamaan kummallisia sätkykohtauksia ja juoksi vimmatusti eteenpäin, yleensä pää päin seinää törppönsä kanssa tmv.
No, kun sain sen ulos aamupissalenkille ja se aikansa könysi, viipotti se ihan normaalisti ja teki tarpeensa. Oli tainnut raukka pieni pidätellä aika kauan kun teki niin paljon pissoja ja kaikkea kovin kiireellä. Toki se pääsi ulos jo illalla ja aamusta heti, mutta se vain istui surkeana keskellä pihaa eikä tehnyt elettäkään pissatakseen. Mahtaakohan pönttö olla vähän liian lyhyt, koska Mökö ylttää vähän könyämään sillä takapäätään. Se siis kastroitiin eilen.
Seuraillaan tilannetta... Pitää vaan koittaa vähän rauhoittaa tilannetta, pitää Ansa kauempana kun tahtoo nyhtää kaulurin sideharsoa jolla se on kiinni.
torstai 26. helmikuuta 2009
maanantai 23. helmikuuta 2009
Koirakkojoukkueen tervehdys -tassu vasemmalla
Tutkimus: Koirien koulutuksessa vääriä oppeja
http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/02/tutkimus_koirien_koulutuksesta_vaaria_oppeja__556188.html
...aivan loistava lehtijutun pätkä tärkeästä aiheesta. Check it out!
************************************************************************************
Mutta sitten päivän tai viikon muihin aiheisiin...
Ansa tapasi eilen joukon muksuja aamupissalenkillä ja oli lievästi sanottuna hämillään rattaista ja pulkasta ja kolmesta pienestä muksusta. Onneksi sain ne olemaan kohtuu rauhassa, mutta vähän Ansa jänskätti heitä ja purisi.
Heti perään tapasimme pikkuserkkuni uuden vauvan, Koikerhondje Ollin 9viikkoa. En nyt ole ollenkaan varma osaanko kirjoittaa noin hienon rodunnimen oikein, mutta toivotaan. Aikansa pennun ympärillä häiriköityään meidänkin koirat onneksi rauhoittuivat. Pentu oli alkujärkytyksestään selvittyään aika sitkeä =) ...ettei siis mikään nyssäkkä, niin kuin ei meidän Ansakaan. Piti vain katsoa tarkkaan ettei pihassa Ansa läimäise liian kovaa pientä, kun sillä alkaa olemaan jo kohtuullisen iso tassu ja voimaa eri tavalla kuin pienen pienellä.
Illalla oltiin eilen vielä metsässä lenkillä, meni aika hyvin ja koirat tykkäsivät kun saivat juosta vapaana. Tuli emännällekin oikein kuntoilua kun piti rämpiä isoa ylämäkeä ylös ja alas kun väisteltiin muun muassa pulkkaa laskevia muksuja, jotka olivat meidän normilenkkipaikalla "rotkossa" pulkkamäessä ja hiihtolatua vetäviä hiihtäjiä.
Mökö on ollut hieman levoton kyllä ja äyskähdellyt ulkoilujoille.
Tänä aamuna käytin kaikki kolme koiraa erikseen ulkona, aika moinen saavutus minulle joka aina tahdon myöhästyä bussista ja olen todella huono aamuihminen. No, saa nähdä kuinka paha siivoaminen on kun Ansa ei tehnyt pissoja ulkona vaan reukkoi remmissä. Se on keksinyt tosi kivan leikin ja tykkäisi leikkiä hirveästi, semmoista iloista pennun pomppimista ja remmin kiskomista hampaillaan. Neidillä on energiaa, pitäisi vain keksiä mitä kaikkea sen kanssa alkaisi touhuilemaan jotta saataisiin energiaa kulumaan.
Olen aloittamassa huhtikuussa koirahierojakurssin Helsingissä, jee, odotan sitä oikein innolla eli toivotaan että se vastaa odotuksiani. Lisätietoja siitä: http://www.lh-keskus.net/koulutukset.html
Löysin myös mielenkiintoisen eläinrefleksologin koulutuksen ja vielä Tampereelta. =) Lisätietoja eläinrefleksologiasta http://www.medikanova.fi/index.php?page=elainrefleksologia-2
Tiedä mitä kaikkea tästä löytääkään... Olen kyllä ajatellut hakea ensi syksynä kouluun lukemaan itseni eläintenhoitajaksi Huittisten ammatti-ja yrittäjäopistoon. Toinen mikä minua kiinnostaa on fysioterapia tai lähinnä siis eläinfysioterapia, mutta siihen vaaditaan fysioterapeutin koulutus eli olen ajatellut hakeutua sinne jos tässä nyt ei mitään ihmeellistä tapahdu.
Sunnuntaina menemme kuuntelemaan Tuire Kaimion luentoa Helsinkiin koirien käyttäytymisestä ja erityisesti pentuajasta ja kasvattajan vastuista sekä velvollisuuksista.
http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/02/tutkimus_koirien_koulutuksesta_vaaria_oppeja__556188.html
...aivan loistava lehtijutun pätkä tärkeästä aiheesta. Check it out!
************************************************************************************
Mutta sitten päivän tai viikon muihin aiheisiin...
Ansa tapasi eilen joukon muksuja aamupissalenkillä ja oli lievästi sanottuna hämillään rattaista ja pulkasta ja kolmesta pienestä muksusta. Onneksi sain ne olemaan kohtuu rauhassa, mutta vähän Ansa jänskätti heitä ja purisi.
Heti perään tapasimme pikkuserkkuni uuden vauvan, Koikerhondje Ollin 9viikkoa. En nyt ole ollenkaan varma osaanko kirjoittaa noin hienon rodunnimen oikein, mutta toivotaan. Aikansa pennun ympärillä häiriköityään meidänkin koirat onneksi rauhoittuivat. Pentu oli alkujärkytyksestään selvittyään aika sitkeä =) ...ettei siis mikään nyssäkkä, niin kuin ei meidän Ansakaan. Piti vain katsoa tarkkaan ettei pihassa Ansa läimäise liian kovaa pientä, kun sillä alkaa olemaan jo kohtuullisen iso tassu ja voimaa eri tavalla kuin pienen pienellä.
Illalla oltiin eilen vielä metsässä lenkillä, meni aika hyvin ja koirat tykkäsivät kun saivat juosta vapaana. Tuli emännällekin oikein kuntoilua kun piti rämpiä isoa ylämäkeä ylös ja alas kun väisteltiin muun muassa pulkkaa laskevia muksuja, jotka olivat meidän normilenkkipaikalla "rotkossa" pulkkamäessä ja hiihtolatua vetäviä hiihtäjiä.
Mökö on ollut hieman levoton kyllä ja äyskähdellyt ulkoilujoille.
Tänä aamuna käytin kaikki kolme koiraa erikseen ulkona, aika moinen saavutus minulle joka aina tahdon myöhästyä bussista ja olen todella huono aamuihminen. No, saa nähdä kuinka paha siivoaminen on kun Ansa ei tehnyt pissoja ulkona vaan reukkoi remmissä. Se on keksinyt tosi kivan leikin ja tykkäisi leikkiä hirveästi, semmoista iloista pennun pomppimista ja remmin kiskomista hampaillaan. Neidillä on energiaa, pitäisi vain keksiä mitä kaikkea sen kanssa alkaisi touhuilemaan jotta saataisiin energiaa kulumaan.
Olen aloittamassa huhtikuussa koirahierojakurssin Helsingissä, jee, odotan sitä oikein innolla eli toivotaan että se vastaa odotuksiani. Lisätietoja siitä: http://www.lh-keskus.net/koulutukset.html
Löysin myös mielenkiintoisen eläinrefleksologin koulutuksen ja vielä Tampereelta. =) Lisätietoja eläinrefleksologiasta http://www.medikanova.fi/index.php?page=elainrefleksologia-2
Tiedä mitä kaikkea tästä löytääkään... Olen kyllä ajatellut hakea ensi syksynä kouluun lukemaan itseni eläintenhoitajaksi Huittisten ammatti-ja yrittäjäopistoon. Toinen mikä minua kiinnostaa on fysioterapia tai lähinnä siis eläinfysioterapia, mutta siihen vaaditaan fysioterapeutin koulutus eli olen ajatellut hakeutua sinne jos tässä nyt ei mitään ihmeellistä tapahdu.
Sunnuntaina menemme kuuntelemaan Tuire Kaimion luentoa Helsinkiin koirien käyttäytymisestä ja erityisesti pentuajasta ja kasvattajan vastuista sekä velvollisuuksista.
perjantai 13. helmikuuta 2009
Sairaskertomuksesta koiruuksiin
Koirahierontaluento oli tosissaan muuten aika hyvä ja ennen kaikkea mukavan edullinen.
Tämä viikko on mennyt koirien koulutuksen puitteissa vähän suolle, koska olen ollut kipeänä eikä voimat ole riittäneet juuri mihinkään. Nyt mulla on vielä semmonen olo, ett tuleekohan tässä korvatulehdus vielä jälkitautina, tällä hetkellä oikea korva on niin lukossa ja ummessa ja kipeä kun olla ja voi. Kuume on onneksi helpottanut, vaikka muuten on hönttö olo...
ANsa rötköttää keskellä sohvaa taas vaihteeksi.
En muuten muista kerroinko, että Ansalla on joku ihme paha tapa pissiä koiranpunkille. Aamuisin on monesti Ansan nukkumapedillä makkarissa pisut jollei paritkin ja olohuoneen koiranpedille se käy välilä ehdoin tahdoin pissaamassa, oikein menee ja asettuu siihen pissalle. Hohhoijaa, ja pyykkikone laulaa...
Ostinmuuten taannoin Eurokankaasta semmosta muovitettua froteeta, josta ajattelin ommella joko kokonaan uudet koiranpatjat tai ainakin päälliset niin ne on helpompi heittää pesukoneeeen, eikä mene läpi.
Teippasimme keskiviikkona Ansan korvia kun toinen niistä on alkanut pahasti lerpattamaan taakse päin. En halua toista propellikorvaista snautseria kun perheestä löytyy jo Luru. ANsa on yllättävän hyvin antanut niiden olla ettei ole repinyt, mutta ei noi teipit muuten kauhean hyvin pysy. Ostatin kangasliimaa, joten voi olla että seuraavaksi menee niillä. Niillä saatiin Mökönkin korvat hyvin alas, tosin jälkisotku on vähän ikävä kun pitää odottaa, että liima "kasvaa irti turkista" niin että sen voi leikata pois. Muuten kyllä tehokkaampi kuin tuommoiset lääkärinteippiviritykset leuan alta.
Koitin soittaa tänään eläinlääkäriaikaa (tai lähinnä tiedustella uudelta Kangasalan eläinlääkäriltä hintoja), mutta eipä soittanut takaisin. Pitäisi kaksi koiraa rokottaa, yksi kissa rokottaa ja Mökö kastroida. On siinä listaa ja hintaakin ihan mukavasti, joten ei heti ensimmäiseen vastaantulevaan eläinlääkäriin viitsi viedä vaan kannattaa tehdä ihan vertailua, voi säästää jopa yli 100 euroa.
Voisin taas pitkästä aikaa listata mitä Ansan kanssa on tehty/toimittu/treenattu niin tulee itsellekin hieman jäsenneltyä asiaa ja voi miettiä taas sen jälkeen, että mitä pitäisi
Treenattu
- istuminen ovella, tien ylityksessä, ruokaa odottaessa (olemme tehneet siinä jo myös sitä, että ANsa kysyy katseellaan lupaa)
- maahanmeno naksuttimella, meni jo muutaman kerran tosin laskee peppunsa vinoon eli ei suora maahanmeno, pitää korjata
- hihnassa ei pääse eteenpäin jos riuhtoo tai vetää, käveleekin pääsääntöisesti nätisti löysällä hihnalla, ottaa hyvin kontaktia ja on kiinnostunut yhdessätekemisestä
- aloitettu kosketuskeppiä, Ansa hiffasi tosi nopeasti, toimintoa pitäisi jatkaa ja vaikeuttaa
- treenattu lähellä pysymistä ja kontaktia, pitäisi vielä erikseen luoksetuloa
- treenattu istumisessa kestoa ("paikkaa") vähän pidentämällä, pysyy kohtuu hyvin
Pitäisi opetella
- opetella esineestä luopuminen/pois komento
- sohvalta alaskomento
- jotain rauhoittavaa silloin kun odottaa ruokaa, ettei hypi keittiön pöytiä vasten, tahtoo hyppiä ja kurkotella nenänsä kanssa joka tuuttiin missä saattaisi olla jotain syötävää tai hajuja
Selvä palveluskoira siis, vaatii tekemistä ja aktiivista toimintaa, on kiinnostunut työskentelystä.
Tämä viikko on mennyt koirien koulutuksen puitteissa vähän suolle, koska olen ollut kipeänä eikä voimat ole riittäneet juuri mihinkään. Nyt mulla on vielä semmonen olo, ett tuleekohan tässä korvatulehdus vielä jälkitautina, tällä hetkellä oikea korva on niin lukossa ja ummessa ja kipeä kun olla ja voi. Kuume on onneksi helpottanut, vaikka muuten on hönttö olo...
ANsa rötköttää keskellä sohvaa taas vaihteeksi.
En muuten muista kerroinko, että Ansalla on joku ihme paha tapa pissiä koiranpunkille. Aamuisin on monesti Ansan nukkumapedillä makkarissa pisut jollei paritkin ja olohuoneen koiranpedille se käy välilä ehdoin tahdoin pissaamassa, oikein menee ja asettuu siihen pissalle. Hohhoijaa, ja pyykkikone laulaa...
Ostinmuuten taannoin Eurokankaasta semmosta muovitettua froteeta, josta ajattelin ommella joko kokonaan uudet koiranpatjat tai ainakin päälliset niin ne on helpompi heittää pesukoneeeen, eikä mene läpi.
Teippasimme keskiviikkona Ansan korvia kun toinen niistä on alkanut pahasti lerpattamaan taakse päin. En halua toista propellikorvaista snautseria kun perheestä löytyy jo Luru. ANsa on yllättävän hyvin antanut niiden olla ettei ole repinyt, mutta ei noi teipit muuten kauhean hyvin pysy. Ostatin kangasliimaa, joten voi olla että seuraavaksi menee niillä. Niillä saatiin Mökönkin korvat hyvin alas, tosin jälkisotku on vähän ikävä kun pitää odottaa, että liima "kasvaa irti turkista" niin että sen voi leikata pois. Muuten kyllä tehokkaampi kuin tuommoiset lääkärinteippiviritykset leuan alta.
Koitin soittaa tänään eläinlääkäriaikaa (tai lähinnä tiedustella uudelta Kangasalan eläinlääkäriltä hintoja), mutta eipä soittanut takaisin. Pitäisi kaksi koiraa rokottaa, yksi kissa rokottaa ja Mökö kastroida. On siinä listaa ja hintaakin ihan mukavasti, joten ei heti ensimmäiseen vastaantulevaan eläinlääkäriin viitsi viedä vaan kannattaa tehdä ihan vertailua, voi säästää jopa yli 100 euroa.
Voisin taas pitkästä aikaa listata mitä Ansan kanssa on tehty/toimittu/treenattu niin tulee itsellekin hieman jäsenneltyä asiaa ja voi miettiä taas sen jälkeen, että mitä pitäisi
Treenattu
- istuminen ovella, tien ylityksessä, ruokaa odottaessa (olemme tehneet siinä jo myös sitä, että ANsa kysyy katseellaan lupaa)
- maahanmeno naksuttimella, meni jo muutaman kerran tosin laskee peppunsa vinoon eli ei suora maahanmeno, pitää korjata
- hihnassa ei pääse eteenpäin jos riuhtoo tai vetää, käveleekin pääsääntöisesti nätisti löysällä hihnalla, ottaa hyvin kontaktia ja on kiinnostunut yhdessätekemisestä
- aloitettu kosketuskeppiä, Ansa hiffasi tosi nopeasti, toimintoa pitäisi jatkaa ja vaikeuttaa
- treenattu lähellä pysymistä ja kontaktia, pitäisi vielä erikseen luoksetuloa
- treenattu istumisessa kestoa ("paikkaa") vähän pidentämällä, pysyy kohtuu hyvin
Pitäisi opetella
- opetella esineestä luopuminen/pois komento
- sohvalta alaskomento
- jotain rauhoittavaa silloin kun odottaa ruokaa, ettei hypi keittiön pöytiä vasten, tahtoo hyppiä ja kurkotella nenänsä kanssa joka tuuttiin missä saattaisi olla jotain syötävää tai hajuja
Selvä palveluskoira siis, vaatii tekemistä ja aktiivista toimintaa, on kiinnostunut työskentelystä.
tiistai 10. helmikuuta 2009
Ansan seikkailut
No nyt ku ei jaksas kauheesti mitään nii saa olla paimentamas tätä nelikkoa kun missäkin lastentarhassa.
Millon Ansa on menossa saunaan kissan paskalaatikolle, millon repimässä vaatteita pyykkinarulta, millon sängyn reunalta, millon hyppimässä keittiön pöydälle ja se on keksinyt kuinka mukava aluslakanan reunaa on riuhtoa patjan päältä sängyn sivusta.
Usein Ansa ja Mökö tekee kieripainileikkiä pitkin kämppää tai sit vaihtoehtoisesti kissa ja Ansa riehuvat ja juoksevat pitkin kämppää niin, että pelkään Ansan satuttavan jalkansa.
Ärsyttää kun on kipeänä nyt kun ulkona ois niin mahtavat ilmat lenkkeilyyn ja hiihtoon ja vaikk mihin muuhun.
Ansa on nyt niin ahne ja kaikkea, että saan pidellä sitä kolmin käsin kii ettei varastais kaikkien muidenkin ruokia. Tosin Mökö oli varsin samanlainen pienenä, mutta on rauhoittunut kummasti eikä enää varastele kaikkien muidenkin ruokia. Ansa vaan tahtoo kiipeillä pöydille ja ihan minne vain saadakseen ruokaa tai huomiota mitä ikinä sillä hetkellä haluaakaan. Ja kun se kasvaa niin se alkaa olemaan hieman ikävää jos 35kiloinen jössikkä renkoaa syliin tmv. Joskus Ansa on vain pakko ottaa syliin rauhoittumaan jos se melskaa, mutta rauhoittuu siihen usein ihan hyvi hetken melttoomisen jälkeen. Saa nähdä mitä tästä elämästä neidin kanssa tulee.
Se piti muuten vielä kertomani, viime viikon sattui ja tapahtui jutusta. Olin päästämässä Ansaa vielä viimeisen kerran illalla ulos ja hain sitä meidän sängystämme jossa Mika nukkui jo, taisipa siellä olla muutkin koirat. No, houkutelin Ansaa mutta se vain pällisteli kummissaan sänkymme reunalla. Olin menossa ottamaan tyttöä syliin kun se alkoi murisemaan minulle. Säpsähdin ihan tyystin, koska se oli odottamaton reaktio, joka muistutti minua hyvin syvästi Oton aikaisista koiratraumoistani. No, hetken siinä hämmentyneenä seisoneena otin uuden askeleen ja kaappasin Ansan syliini ja vein sen takaovelle pissatusta varten. Taisi tyttö äristä ja purista mulle vähän sylissäkin, mutta kannoin neidin päättäväisesti ulos ja se kävi tarpeillaan. JOku Vilander sanoisi tässä kohtaa, että orastava johtajuusongelma etsetera, mutta tilanne pisti minut hieman miettimään, että mitä tälläisessä tilanteessa pitäisi tehdä ja miksi se pääsi siihen tilanteeseen? Koira käytti rauhoittavia signaaleita, keltaista valoa, ymmärrän sen, mutta kokiko se tilanteen muuten jotenkin uhkaavaksi ja koki tarvetta puolustautua.
Millon Ansa on menossa saunaan kissan paskalaatikolle, millon repimässä vaatteita pyykkinarulta, millon sängyn reunalta, millon hyppimässä keittiön pöydälle ja se on keksinyt kuinka mukava aluslakanan reunaa on riuhtoa patjan päältä sängyn sivusta.
Usein Ansa ja Mökö tekee kieripainileikkiä pitkin kämppää tai sit vaihtoehtoisesti kissa ja Ansa riehuvat ja juoksevat pitkin kämppää niin, että pelkään Ansan satuttavan jalkansa.
Ärsyttää kun on kipeänä nyt kun ulkona ois niin mahtavat ilmat lenkkeilyyn ja hiihtoon ja vaikk mihin muuhun.
Ansa on nyt niin ahne ja kaikkea, että saan pidellä sitä kolmin käsin kii ettei varastais kaikkien muidenkin ruokia. Tosin Mökö oli varsin samanlainen pienenä, mutta on rauhoittunut kummasti eikä enää varastele kaikkien muidenkin ruokia. Ansa vaan tahtoo kiipeillä pöydille ja ihan minne vain saadakseen ruokaa tai huomiota mitä ikinä sillä hetkellä haluaakaan. Ja kun se kasvaa niin se alkaa olemaan hieman ikävää jos 35kiloinen jössikkä renkoaa syliin tmv. Joskus Ansa on vain pakko ottaa syliin rauhoittumaan jos se melskaa, mutta rauhoittuu siihen usein ihan hyvi hetken melttoomisen jälkeen. Saa nähdä mitä tästä elämästä neidin kanssa tulee.
Se piti muuten vielä kertomani, viime viikon sattui ja tapahtui jutusta. Olin päästämässä Ansaa vielä viimeisen kerran illalla ulos ja hain sitä meidän sängystämme jossa Mika nukkui jo, taisipa siellä olla muutkin koirat. No, houkutelin Ansaa mutta se vain pällisteli kummissaan sänkymme reunalla. Olin menossa ottamaan tyttöä syliin kun se alkoi murisemaan minulle. Säpsähdin ihan tyystin, koska se oli odottamaton reaktio, joka muistutti minua hyvin syvästi Oton aikaisista koiratraumoistani. No, hetken siinä hämmentyneenä seisoneena otin uuden askeleen ja kaappasin Ansan syliini ja vein sen takaovelle pissatusta varten. Taisi tyttö äristä ja purista mulle vähän sylissäkin, mutta kannoin neidin päättäväisesti ulos ja se kävi tarpeillaan. JOku Vilander sanoisi tässä kohtaa, että orastava johtajuusongelma etsetera, mutta tilanne pisti minut hieman miettimään, että mitä tälläisessä tilanteessa pitäisi tehdä ja miksi se pääsi siihen tilanteeseen? Koira käytti rauhoittavia signaaleita, keltaista valoa, ymmärrän sen, mutta kokiko se tilanteen muuten jotenkin uhkaavaksi ja koki tarvetta puolustautua.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
