Heissuli vei pitkästä aikaa armon blogin lukijat.
Meillä elellään normaalia arkea, reissun jälkeiset hötkyilyt koirilla ovat alkaneet tasoittua ja olemme harrastaneet viime aikoina hieman managment-ratkaisuja. Sain monen viikon puhumisen ja yrittämisien jälkeen portin tuohon eteiseen suulle, että koirat eivät pääse eteiseen kun ne ovat kotona. Aika hyvä, eteistila rauhoitettu pukemiselle ja riisumiselle, mutta tuosta on myös seurannut pieni "ongelmakäytöksen muutos" jos näin voi sanoa. Pohdiskelimme meinaan tuossa yhtenä päivänä mieheni kanssa tuota asiaa. Voi myös olla niin, että portti on kiihdyttänyt uudenlaisen käyttäytymismallin, jossa Ansa loukottaa tuhatta ja sataa hyppien porttia vastaan kun joku tulee, ovi käy tmv. Tästä kun vielä päästään eroon niin avot. Olemme muutaman kerran onnistuneet tilanteissa välttää tuo käyttäytymismalli tarjoamalla Ansalle jotain muuta korvaavaa toimintoa.
Viikonloppuna meillä oli Ekblomin Malin ystävänsä kanssa yökylässä, kun olivat kanakurssilla tuossa kylällä, majoittuivat sitten meillä. Oli ihan mielenkiintoisia koiramaisia keskusteluja, mutta myös yksi ihan kokeilemisen arvoinen harjoitus vieraiden tuloon.
- Vieraat odottavat pihassa ja keskustelevat omiaan, eivätkä välitä meistä
- Ansan kanssa toinen tulee (koira hihnassa) ulos, palkkaa kun koira on hiljaa ja katsoo vieraita
- Kävellään hiljalleen vieraita vastaan, mennään noin 1-2 metrin päähän, tehdään paikallaan jotain koiran osaamaa temppua, esim. meillä kämmeneen koskettamista
- Palkataan koiraa siitä kun se katsoo vieraita ja sen jälkeen omistajaa
- Odotellaan, vieraat lähtevät siirtymään sisätiloihin ja jäädään itse koiran kanssa ulos, tehdään sen osaamaa temppua ja palkataan siitä kun koira katsoo vieraita/vieraiden suuntaan ja sen jälkeen omistajaan
- Vieraat odottavat sisällä keittiön ruokapöydän ääressä, eivät kiinnitä mitään huomiota koiraan
- Ansan kanssa tullaan sisälle niin, että se on hihnassa ja käydään istumaan esim. sohvalle, vieraat ovat edelleen paikoillaan keittiön pöydän ääressä
- Ansaa palkataan vieraisiin katsomisesta ja siitä, että se katsoo vieraisiin ja sen jälkeen omistajaan
- Koiraa palkataan ja kehutaan kun se on rauhallinen
Harjoituksessa esiintyviä ongelmia:
- Koira reagoi nopeasti, louskutus tulee silmänräpäyksessä!
- Koira oppii/on oppinut käyttäytymismallin (en todellakaan tiedä mistä, ei ainakaan multa) jossa "louskutus- missä nami -louskutus- missä nami?, mä oon mamma tosi hyvä, kato nyt, missä nami". Tämä on kyllä hyvä kysymys, sillä mä olen ehkä meistä se pitkäpinnaisempi Ansan suhteen kuin mies. Mä olen 95% huomioimatta koiraa jos se melttoo kauheesti jossain ja koitan saada koiran huomaamaan, ettei se saa toiminnastaan palkintoa. Mies sen sijaan pimahtaa ehkä nopeammin ja ärähtää koiralle, että "nyt rauhassa" tmv. Tää on sinällään huono, koska se koira kyllä oppii helposti mistä saa palkinnon ja mistä ei, kuten tuollainen "louskutus -missä palkinto?" -tilanne, joka on hyvin yleinen =)
Ansa kävi pari viikkoa sitten elämänsä ensimmäisen kerran tekemässä jälkeä meidän jälkikurssilla, tehtiin makkarajälkeä. Ja Ansa meni aikasta hyvin. =)
Luru oli kurssikoirana maanantai-iltana ja huomasinpa vaan taas siitäkin koirasta kuinka se on oppinut kommentoimaan kaikkiin vastaantulijoihin (oltiin Bob&Piaffella) kommentointihaukkua ja ennen kaikkea huomionhakuhaukkua. Kun Luru komentaa, siihen kiinnitetään huomiota ja sain sen oikeesti olemaan hiljaa kun komensin vieraat olemaan kiinnittämättä siihen mitään huomiota. Jehee, onnistuin, mutta kyllä se alkumelttoominen oli välillä aika kimottavaa niin että eräs saksalaisrouva joka oli asiakkaanani piteli korviaan, ei tosissaan ollut tottunut koiraan joka haukkuu (itsellään oli pieni valkoinen lamppuharjakoira). Hah...
Mutta joo, olenko kertonut, että Mökö ei enää saa vartin-puolen tunnin louskutuskohtauksia ulkona, riittää kerta pari. =) Siihen nähden, kun tiedän lähtötilanteen tai mitä se oli pahimmillaan, olen tosi tyytyväinen. Toki tämä nykyinenkin käytös saattaa tuntua ohikulkijasta ärsyttävältä, mutta eipä ole heidän asiansa. Sitäpaitsi haukku on koiran kieltä ja jos toinen jännittää/pelkää, niin minkäs teet että pitää kommentoida.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kurssi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kurssi. Näytä kaikki tekstit
tiistai 16. kesäkuuta 2009
sunnuntai 5. huhtikuuta 2009
Tieto lisää tuskaa
Tieto tosiaan lisää tuskaa, ei voi muuta huokaista taas todellisen opiskeluviikonlopun jälkeen. Latinankieliset (ja suomenkieliset) nimet koiran lihaksistolle ja luustolle vain vilahtelevat silmien edessä ja minun on pakko myöntää, että joudun tekemään hirmuisesti hommia opetellakseni ne. Niille ketkä eivät sitä nyt vielä siis tästä ymmärtäneet tiedoksi, että aloitin viikonloppuna koirahierojakurssin Helsingissä missä lauantaina opiskeltiin teoriaa ja sunnuntaina hierottiin ensimmäiset kaksi koiraa. Koulutus kestää seitsemän viikonloppua eli yhteensä noin vuoden. Tämän aikana minun tulisi harjoitushieroa yli 40 koiraa mieluiten 2-3 kertaa/koira + työstää liki viikottain jotakin projektikoiraa. Hommaa siis riittää oikein urakalla.
Ansan hampaat eivät ota irrotakseen ja torstaina onkin aika lääkärille. Hain viime viikolla Kauppahallistakin isoja kovia luita, jokunen pikkuposkihammas siitä taisi vimpsahtaa, mutta oikeat ongelmakohdat, nuo kulmurit, eivät ota osakseen. Äiti roudasi viime torstaina Ansan veljen, Riston torahampaat esiteltäväksi ja kulmureilla oli juurta kolmisen senttiä, että en mää yhtään ihmettele miksi ne eivät sieltä ihan niin vaan humpsahda. Harmittaa vain ylimääräinen leikkaus, koiran lääketroppaus ja myös kallis lasku johon ei todellakaan olisi tällä hetkellä varaa. Koira on aivan ihana, mutta on käynyt rahapussin päälle...
Mika toi Lurun koirahierojakurssille hierottavaksi sunnuntaina ja muut koirat oli hoidossa porukoilla Teiskossa. Luru oli vähän ihmeissään koirahieronnasta kun ei ole tottunut vaikka paljon muuten käsitellään ja räplätäänkin ja sietää sen hyvin. Mutta ei kyllä taas huvita viedä niitä Teiskoon hoitoon kun valitusta siitä että joku on paskonut sisälle ja Ansa ei tee millään kakkoja ulos ja sitä ja tätä ja tuota...
No, teetkö ite kakat jos ei oo kakkahätä??? Häh???
Kyse ei kuitenkaan ole siitä etteikö Ansa osaisi tehdä kakkoja hihnalenkillä ulkona (okei satoi, pieni miinustekijä).
Mutta tuosta koirahieronnasta vielä sananen. Jos tähän asti olen kuvitellut tietäväni paljon koiran KOKONAISvaltaisesta hyvinvoinnista niin nyt taas tuntuu ettei ole mitään tietoa. Koiran kropan sisällä tapahtuu niin paljon ja mihin kaikkeen ne vaikuttavatkaan, että apuva...
- Kuona-aineet
- lääkkeiden vaikutukset koiran terveyden kuormittajina
- lihasjumit (jopa kotikoirilla yms.yms.yms.)
- koirien sairaudet ja kivut (kuten selässä) joita tutkitaan todella huonosti
- miten nesteet kiertävät elimistössä
- lymfanesteet
- venytykset
- lihaskouristukset
Ansan hampaat eivät ota irrotakseen ja torstaina onkin aika lääkärille. Hain viime viikolla Kauppahallistakin isoja kovia luita, jokunen pikkuposkihammas siitä taisi vimpsahtaa, mutta oikeat ongelmakohdat, nuo kulmurit, eivät ota osakseen. Äiti roudasi viime torstaina Ansan veljen, Riston torahampaat esiteltäväksi ja kulmureilla oli juurta kolmisen senttiä, että en mää yhtään ihmettele miksi ne eivät sieltä ihan niin vaan humpsahda. Harmittaa vain ylimääräinen leikkaus, koiran lääketroppaus ja myös kallis lasku johon ei todellakaan olisi tällä hetkellä varaa. Koira on aivan ihana, mutta on käynyt rahapussin päälle...
Mika toi Lurun koirahierojakurssille hierottavaksi sunnuntaina ja muut koirat oli hoidossa porukoilla Teiskossa. Luru oli vähän ihmeissään koirahieronnasta kun ei ole tottunut vaikka paljon muuten käsitellään ja räplätäänkin ja sietää sen hyvin. Mutta ei kyllä taas huvita viedä niitä Teiskoon hoitoon kun valitusta siitä että joku on paskonut sisälle ja Ansa ei tee millään kakkoja ulos ja sitä ja tätä ja tuota...
No, teetkö ite kakat jos ei oo kakkahätä??? Häh???
Kyse ei kuitenkaan ole siitä etteikö Ansa osaisi tehdä kakkoja hihnalenkillä ulkona (okei satoi, pieni miinustekijä).
Mutta tuosta koirahieronnasta vielä sananen. Jos tähän asti olen kuvitellut tietäväni paljon koiran KOKONAISvaltaisesta hyvinvoinnista niin nyt taas tuntuu ettei ole mitään tietoa. Koiran kropan sisällä tapahtuu niin paljon ja mihin kaikkeen ne vaikuttavatkaan, että apuva...
- Kuona-aineet
- lääkkeiden vaikutukset koiran terveyden kuormittajina
- lihasjumit (jopa kotikoirilla yms.yms.yms.)
- koirien sairaudet ja kivut (kuten selässä) joita tutkitaan todella huonosti
- miten nesteet kiertävät elimistössä
- lymfanesteet
- venytykset
- lihaskouristukset
maanantai 15. joulukuuta 2008
Eläinten luontaishoitajakoulutusta Tampereella
Eläinten Luontaishoitajakoulutus
Koulutuksen tavoite on antaa valmiudet hoitaa eläimiä luonnonmukaisella ravinnolla, rentoutushieronnalla sekä kukkaterapialla.
Eläinten luontaishoitajakurssin suoritettua, sinulla on mahdollisuus jatkaa Eläinten luontaisterapeutiksi
Koulutus on 1-vuotinen, 5 viikonloppukurssia ja 8 klinikkaa.
Infotilaisuus Dogwitin koulutushallilla lauantaina 17.1.2009 klo 13.00 alkaen, samalla lyhyt luento ruokinnan vaikutuksesta koiran terveyteen. Tervetuloa!
Koulutuksen järjestää Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin keskus Siqri, lisätietoja löydät netistä www.siqri.com
Koulutusten tarkemman sisällön saat sähköpostitse info@siqri.com
Koulutuksen tavoite on antaa valmiudet hoitaa eläimiä luonnonmukaisella ravinnolla, rentoutushieronnalla sekä kukkaterapialla.
Eläinten luontaishoitajakurssin suoritettua, sinulla on mahdollisuus jatkaa Eläinten luontaisterapeutiksi
Koulutus on 1-vuotinen, 5 viikonloppukurssia ja 8 klinikkaa.
Infotilaisuus Dogwitin koulutushallilla lauantaina 17.1.2009 klo 13.00 alkaen, samalla lyhyt luento ruokinnan vaikutuksesta koiran terveyteen. Tervetuloa!
Koulutuksen järjestää Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin keskus Siqri, lisätietoja löydät netistä www.siqri.com
Koulutusten tarkemman sisällön saat sähköpostitse info@siqri.com
keskiviikko 20. elokuuta 2008
Viikon koonti
Koirien kanssa ulostuloharjoittelu on alkanut sujumaan mukavasti ja huomattavasti entistä rauhallisemmin. Olemme opettaneet, että koirat istuvat sekä ennen oven avausta, että myös oven ulkopuolella ennen kuin lähdemme liikkeelle. Tämä rutiini on vähentänyt sitä ”käsi irtoaa ennen kuin saa edes oven kiinni takanamme” –refleksiä huomattavasti. Koirat ovat myös itse suhtautuneet opeteltavaan tapaan ihan mukavasti. Se on lisännyt pihalla liikkuvien häiriöiden sietokykyä, joka aikaisemmin oli ihan minimissään.
Eli lähdemme etenemään ovelta vasta kun koirat istuvat nätisti ja saavat luvan.
Piti jo aiemmin viime viikolla kirjoittamani eräästä kummallisesta tapahtumasta (olisiko tapahtunut perjantaina tmv.). Meidän työhuoneen edustalla oli meinaan iso lammikko, enkä todellakaan tiedä kenen jäljiltä se siinä oli tai miksi. Koirat eivät kuitenkaan olleet yhtään normaalia kauempaa ulkona, että mahtoiko sitten olla jonkin asteinen pieni stressireaktiokin.
Siivosin sen kuitenkin vähin äänin pois ja lähdimme koirien kanssa ulos.
Meidän suunnitellut harjoituksemme ovat vielä vähän vaiheessa. Muutaman kerran olemme treenanneet kontaktia ulkosalla Mökön kanssa ja tuolloin se sujuu pääsääntöisesti ihan mukavasti. Paljon on vielä työsarkaa jäljellä.
Olenkin harkinnut, että pitäisikö minun tänään käydä tutustuamassa Mökön kanssa siellä treenaavien koirakoiden tokoryhmässä mitä eräs ”kilpailija” tarjoaa. Jokaisella on varmasti aina jotain uutta tarjottavaa ja erilaista näkökantaa. Arvostan kyllä tätä nyky-yhteiskuntaa, koska tietoa on saatavilla tällaiselle tiedonjanoiselle uuden opiskelijalle aina. Kirjallisen materiaalin lisäksi toisista kouluttajista saa aina paljon irti.
……………………………………………………..
Sain eilen mukavan puhelun kun eräs kurssilainen soitti ja kehui ostamaansa pantaa. Ei hän toki ihan sen takia soittanut vaan perui osallistumisensa kurssille kipeän koiran takia, mutta sivumainintana tuli tuo seikka esille. Muutenkin ihmiset ovat olleet pääsääntöisesti todella tyytyväisiä ostamiinsa Happy Dog –tuotteisiin. Aika paljon menee pantoja ja valjaita, jonkin verran sitten myös remmejä ja joustavia talutinpaloja.
Myös itse olen ollut todella tyytyväinen tuotteisiin, ne saa säätää ja ne pysyvät todella hyvin päällä. Meillä ei ole koira ainakaan kertaakaan lähtenyt varusteista livohkaan ja kun ne on oikein säädetty ja sopivan kokoiset, en usko että sellaista pääsee edes tapahtumaan. Mikä ongelma monissa muissa valjaissa ja pannoissa on…
Harjoittelimme eilisellä pentukurssilla monia uusia asioita. Minusta on mukava huomata, että erityisesti yksi collie on rohkaistunut kurssin aikana todella paljon mikä on hienoa. Eli olemme onnistuneet sosiaalistamisessa mukavasti.
Eilen huomasi myös yhden asian. Pari koiraa pääsi ottamaan kontaktia toisiinsa ennen kurssia tai sen välissä ja niiden keskittyminen oli ihan mitä sattui sen jälkeen. Jopa omistajat myönsivät tämän. Eli meillä on ihan hyvä syy pitää koirat ”loosseissaan” erossa toisista treenien ajan ja sosiaalistua vasta kurssin lopussa. Treenasimme muun muassa toisen koiran kanssa samaan suuntaan kävelyä, joka onnistui ihan ok paitsi rauhattomuutta em. syyn takia kyllä näkyi selvästi parilla koirista. Mutta olettaisin, että kaikki ymmärsivät nyt syyt toiminnallemme ja jatkossa voimme välttyä tällaisilta ylimääräisiltä välitilanteilta.
Muuten länsirintamalla kaikki hyvin. Tänäiltana on pentukurssin kakkososalaiset eli nämä vähän pienemmän pennut, käppänä ja klainpitzi.
sunnuntai 10. elokuuta 2008
Täsmäkoulutuksen puute ja koulutuksia
Meillä on toisena koirana reilun vuoden vanha kääpiösnautseriuros Mökö, jonka kanssa kaipailisin hieman täsmäkoulutusta noissa perustottelevaisuusasioissa. Kyllähän se periaatteessa tottelee, mutta vanhempi koira on huomattavasti luotettavampi kuin tämän nuorempi. Mökö on myös ympäristönsä suhteen herkempi, joten koirat ovatkin kuin yö ja päivä...
Olen myös ollut havaitsevinani, että Mökö saattaisi tarvita johdonmukaisempaa koulutusta ja palkitsemista. Tai siis esimerkiksi joku naksutinkoulutus, joka on mekaaninen koulutusmenetelmä saattaisi toimia nykyistä kokonaisvaltaista koulutustapaamme paremmin ja ennen kaikkea täsmällisemmin. Eli palkintojen oikea-aikainen ajoitus ja no... sellainen täsmällisempi koulutustapa. Lurun kanssa on mennyt jotenkin siinä mielessä paremmin ettei se ole ollut missään vaiheessa niin herkkä pienelle suurpiirteisyydelleni kuin luulen Mökön olevan.
No, olemme menossa syksyllä Caniksen Kathy Sdaon seminaariin lokakuussa, jossa aiheina ovat muun muassa lauantaina Clicker Training ja sunnuntaina Treating Aggression and Anxiety using Classical Conditioning (http://www.canis.fi/). Toivon todella, että tuosta seminaarista olisi hyötyä ensinnäkin naksutinkoulutuksen opiskeluumme sekä tehokkaan ja täsmällisen koulutuksen hyödyntämisessä lähinnä nyt alkuun omiin koiriimme. Kaikkihan pitää testata ja harjoitella perusteellisesti ensin, ennen kuin lähtee kouluttamaan muita tai käyttämään niitä vieraisiin koiriin.
Olen myös harkinnut, että pitäisikö ostaa dvd The Fundamentals of Animal Training by BOB BAILEY, joka on viiden tunnin paketti eläinkoulutuksesta. Bob Bailey on tunnettu eläinkouluttaja sekä kanakurssien vetäjä ja yksi operantin ehdollistumisen hyödyntäjistä. (Veli-Matti Ahosen artikkeli aiheesta http://www.freewebs.com/klikki/bobbailey.html)
Syksyllä on luvassa (tällä tietoa) myös muitakin kursseja
- Kiva Team Koulutusohjaajakurssi (http://www.kivateam.fi/koulutusohjaaja)
- Rakkaat Haukut ja PDTE, Turid Rugaasin ja Marc Bekoffin seminaari
( http://www.rakkaathaukut.fi/bekoff_rugaas_fi.php)
- Suuret Laumanvartijarodut, Tuire Kaimion luennolle sekä koulutusluennolle (http://www.laumanvartijat.com/)
Mutta sitten maanläheisempiin aiheisiin aamulenkiltämme...
Olemme aloittaneet treenaamaan Mökön ja Lurun kanssa nätisti kävelyä samaan suuntaan, mutta eri puolilla tietä. Erityisesti tällä nuoremmalla eli Mököllä on hyvin paljon vaikeuksia nätisti kulkemisessa ja on hyvin kiintynyt sekä meihin, että Luruun eikä millään tahtoisi pysyä liian kaukana muista. Hyvin pieninä hetkinä tämä sujui ihan mukavasti ja Mökö otti kontaktia, mutta liian usein se riuhtaisi itseään kohti Lurua vaikka Mika& Luru koittivatkin pysyä hieman piilossa ajoittain.
Luru on jotenkin luotettavampi koira enkä pelkää sen kanssa mennä erilaisiin tilanteisiin. Mökön on huomattavasti arvaamattomampi. Joskus sen kanssa ohitukset sujuvat tarpeeksi kaukaa ihan hyvin, joskus se taas reagoi pieniinkin ärsykkeisiin. Sen kärsivällisyys ja pitkäpinnaisuus tai niiden puute ovat välillä hieman huolestuttavia. Nätisti voidaan kulkea metri, korkeintaan kaksi, kunnes Mökö rynkäsee ja vetää liinat kiinni remmin toiseen päähän vaikka kuinka yrittäisi ottaa kontaktia, naksutella yms. Tämä ryntäily ei edes aina vaadi sitä, että siellä olisi mitään, se on pikemminkin järkyttävän huono tapa josta on todella vaikea päästä eroon.
Viime aikoina Mökö on keksinyt uuden jipon. Se vetää liinat kiinni remmin päähän, odottaa hetken reagtiotani (kun pysähdyn enkä liiku mihinkään) ja saattaa itse istahtaa remmin toiseen päähän aivan nätisti, ihan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Tämän jälkeen kun liikun saattaa mennä muutama askel ihan hyvin kunnes sama toistuu. Joka kerta Mökö ei kuitenkaan istu, vaan saattaa tulla myös nätisti luokseni ja kävellä kiltisti pari metriä eteenpäin. Kunnes kiskaisu toistuu. Jos Mökö olisi yhtään isompi koira (vaikka voimaa siinä on nytkin kuin pienessä kylässä) olisimme kohtuu purjeessa tuon käytöksen kanssa ja istuisimme hatanpäällä irtirevityn käden kanssa joka vaatisi paikoilleen laittamista. =) ( no joo, ehkä pientä liioittelua ilmassa, mutta...)
Taas on aika siis yksilölenkkien Mökön kanssa ja harjoittelemme sitä miten nätisti kuljetaan. En tiedä onnistummeko ikinä siinä tavoitteessamme, että koirien kanssa voisi oikeasti ja aina ja koko ajan mennä yhdessä nätisti. Satunnaisesti tämä kyllä onnistuu, mutta tokkopa vain paria kertaa useammin...
Tälläinen aamu meillä siis marjametsällä kaikkine havaintoineen sekä loppupäätelmineen.
Olen myös ollut havaitsevinani, että Mökö saattaisi tarvita johdonmukaisempaa koulutusta ja palkitsemista. Tai siis esimerkiksi joku naksutinkoulutus, joka on mekaaninen koulutusmenetelmä saattaisi toimia nykyistä kokonaisvaltaista koulutustapaamme paremmin ja ennen kaikkea täsmällisemmin. Eli palkintojen oikea-aikainen ajoitus ja no... sellainen täsmällisempi koulutustapa. Lurun kanssa on mennyt jotenkin siinä mielessä paremmin ettei se ole ollut missään vaiheessa niin herkkä pienelle suurpiirteisyydelleni kuin luulen Mökön olevan.
No, olemme menossa syksyllä Caniksen Kathy Sdaon seminaariin lokakuussa, jossa aiheina ovat muun muassa lauantaina Clicker Training ja sunnuntaina Treating Aggression and Anxiety using Classical Conditioning (http://www.canis.fi/). Toivon todella, että tuosta seminaarista olisi hyötyä ensinnäkin naksutinkoulutuksen opiskeluumme sekä tehokkaan ja täsmällisen koulutuksen hyödyntämisessä lähinnä nyt alkuun omiin koiriimme. Kaikkihan pitää testata ja harjoitella perusteellisesti ensin, ennen kuin lähtee kouluttamaan muita tai käyttämään niitä vieraisiin koiriin.
Olen myös harkinnut, että pitäisikö ostaa dvd The Fundamentals of Animal Training by BOB BAILEY, joka on viiden tunnin paketti eläinkoulutuksesta. Bob Bailey on tunnettu eläinkouluttaja sekä kanakurssien vetäjä ja yksi operantin ehdollistumisen hyödyntäjistä. (Veli-Matti Ahosen artikkeli aiheesta http://www.freewebs.com/klikki/bobbailey.html)
Syksyllä on luvassa (tällä tietoa) myös muitakin kursseja
- Kiva Team Koulutusohjaajakurssi (http://www.kivateam.fi/koulutusohjaaja)
- Rakkaat Haukut ja PDTE, Turid Rugaasin ja Marc Bekoffin seminaari
( http://www.rakkaathaukut.fi/bekoff_rugaas_fi.php)
- Suuret Laumanvartijarodut, Tuire Kaimion luennolle sekä koulutusluennolle (http://www.laumanvartijat.com/)
- 29.09. klo 10.00-16.00 järjestetään Mustion Linnassa Karjaalla, osana PDTE:n kansainvälistä kokousta, seminaari, jossa ovat puhujina professori MARC BEKOFF USA:sta aiheenaan "ANIMALS' EMOTIONS AND WHY THEY MATTER" ja TURID RUGAAS Norjasta aiheenaan "OBSERVING, LISTENING – AND UNDERSTANDING". Lisätietoja www.rakkaathaukut.fi)
- Ti 02.09.2008 klo 18.00 - 21.00 Tuire Kaimio luennoi aiheesta "Koirien käyttäytyminen uusimpien tutkimustulosten valossa" . Paikana Vartiokylän työväentalo. Rusthollarinkuja 3, Helsinki. Luennon hinta 25 € (yhdistyksen jäseniltä 20€). Maksa osallistumismaksu 29.08. mennessä Suuret laumanvartijarodut Ry:n tilille OP 520408-234919. Käytä viitettä 110. Maksukuitti toimii pääsylippuna.
- La 27.9.2008 Marja-Leena Hituri luennoi aiheesta "Laumanvartijarotuisten koirien opetus pennusta aikuiseksi (teoria ja käytäntö)". Paikkana hiihtokeskus Himos, Jämsä.
- La 27.9.2008 eläinlääketieteen tohtori, eläinravitsemusasiantuntija William Bredal (Norja) luennoi aiheesta "Suurikokoisten koirarotujen ruokinta pennusta aikuiseksi". Paikkana hiihtokeskus Himos, Jämsä. Esitysmateriaali on suomeksi, luento pidetään englannin kielellä.
Mutta sitten maanläheisempiin aiheisiin aamulenkiltämme...
Olemme aloittaneet treenaamaan Mökön ja Lurun kanssa nätisti kävelyä samaan suuntaan, mutta eri puolilla tietä. Erityisesti tällä nuoremmalla eli Mököllä on hyvin paljon vaikeuksia nätisti kulkemisessa ja on hyvin kiintynyt sekä meihin, että Luruun eikä millään tahtoisi pysyä liian kaukana muista. Hyvin pieninä hetkinä tämä sujui ihan mukavasti ja Mökö otti kontaktia, mutta liian usein se riuhtaisi itseään kohti Lurua vaikka Mika& Luru koittivatkin pysyä hieman piilossa ajoittain.
Luru on jotenkin luotettavampi koira enkä pelkää sen kanssa mennä erilaisiin tilanteisiin. Mökön on huomattavasti arvaamattomampi. Joskus sen kanssa ohitukset sujuvat tarpeeksi kaukaa ihan hyvin, joskus se taas reagoi pieniinkin ärsykkeisiin. Sen kärsivällisyys ja pitkäpinnaisuus tai niiden puute ovat välillä hieman huolestuttavia. Nätisti voidaan kulkea metri, korkeintaan kaksi, kunnes Mökö rynkäsee ja vetää liinat kiinni remmin toiseen päähän vaikka kuinka yrittäisi ottaa kontaktia, naksutella yms. Tämä ryntäily ei edes aina vaadi sitä, että siellä olisi mitään, se on pikemminkin järkyttävän huono tapa josta on todella vaikea päästä eroon.
Viime aikoina Mökö on keksinyt uuden jipon. Se vetää liinat kiinni remmin päähän, odottaa hetken reagtiotani (kun pysähdyn enkä liiku mihinkään) ja saattaa itse istahtaa remmin toiseen päähän aivan nätisti, ihan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Tämän jälkeen kun liikun saattaa mennä muutama askel ihan hyvin kunnes sama toistuu. Joka kerta Mökö ei kuitenkaan istu, vaan saattaa tulla myös nätisti luokseni ja kävellä kiltisti pari metriä eteenpäin. Kunnes kiskaisu toistuu. Jos Mökö olisi yhtään isompi koira (vaikka voimaa siinä on nytkin kuin pienessä kylässä) olisimme kohtuu purjeessa tuon käytöksen kanssa ja istuisimme hatanpäällä irtirevityn käden kanssa joka vaatisi paikoilleen laittamista. =) ( no joo, ehkä pientä liioittelua ilmassa, mutta...)
Taas on aika siis yksilölenkkien Mökön kanssa ja harjoittelemme sitä miten nätisti kuljetaan. En tiedä onnistummeko ikinä siinä tavoitteessamme, että koirien kanssa voisi oikeasti ja aina ja koko ajan mennä yhdessä nätisti. Satunnaisesti tämä kyllä onnistuu, mutta tokkopa vain paria kertaa useammin...
Tälläinen aamu meillä siis marjametsällä kaikkine havaintoineen sekä loppupäätelmineen.
keskiviikko 6. elokuuta 2008
Kurssilta
Tulin juuri kotiin pentukurssin kakkososalta. Jaoimme pentukurssilaiset tilanpuutteen vuoksi kahdelle päivälle ja tällä systeemillä homma toimikin paremmin. Tiistaisessa ryhmässä on 3 pentua ja keskiviikkoisin 2. Sattumalta (onneksi) pennut olivat jakautuneet juuri näin päin, sillä tämäniltaiset karvatassut olivat rauhattomampia kaikesta uudesta, hajuista ja äänistä, kuin eiliset pennut. Pienempi ryhmä oli siis paikallaan näillekin koirille. Toivottavasti ensi kerralla hieman rauhallisemmin, etenkin pieni klaini hieman veti hernettä nenään, mutta mahtuuhan maailmaan ääntä. Ei ole vain koiran eikä oppimistilanteen kannalta mukavaa kun koira on levoton ja stressaantuu.
Pidin eilen arkitottista yhdelle osallistujalle (joka oli käynyt toisen koiransa kanssa jo edellisellä kurssilla), tämä tuntui hieman kummalliselta. Piti vähän soveltaa aikuisen koiran kanssa. Kävimme sitten loppujen lopuksi hyödyntämässä markettien piha-alueilta löytyviä häiriötekijöitä, kuten paria koiraa, lastenvaunuja, pyöriä, autoja ja ihmisiä. Nätisti hihnassa ulkotreenit sujuivat mielestäni todella hyvin, lapinkoira otti hyvin kontaktia ja kulki nätisti pääsääntöisesti löysällä remmillä. Eivätkä ainakaan nyt tälläisessä harjoittelutilanteessa häiriöt olleet häiritseviä, sillä koira ohitti ne mallikkaasti. Mahtoivat ohikulkijat taas ihmetellä ja pitää jokseenkin hulluina... =)
Kävin tutustumassa tänään uuteen kangasalalaiseen eläinkauppaan tuossa oman puotiguoni vieressä tai lähellä. Harkinnan jälkeen raaskin törsätä ja ostin kaksi motivointipatukkaa koirille tuota saalisleikittämistä ajatellen jota olin opettelemassa lauantaina. Siitä teen, viimeistään viikonloppuna jotain koontia tännekin kunhan saan ajatukseni sen verran kasaan ja mahdollisesti testattua omilla koirillani (tänne varmaan voisi saada valokuviakin...). Tällä hetkellä olen liian väsynyt siihen kun meinaan nukahtaa istuvilteni.
Pidin eilen arkitottista yhdelle osallistujalle (joka oli käynyt toisen koiransa kanssa jo edellisellä kurssilla), tämä tuntui hieman kummalliselta. Piti vähän soveltaa aikuisen koiran kanssa. Kävimme sitten loppujen lopuksi hyödyntämässä markettien piha-alueilta löytyviä häiriötekijöitä, kuten paria koiraa, lastenvaunuja, pyöriä, autoja ja ihmisiä. Nätisti hihnassa ulkotreenit sujuivat mielestäni todella hyvin, lapinkoira otti hyvin kontaktia ja kulki nätisti pääsääntöisesti löysällä remmillä. Eivätkä ainakaan nyt tälläisessä harjoittelutilanteessa häiriöt olleet häiritseviä, sillä koira ohitti ne mallikkaasti. Mahtoivat ohikulkijat taas ihmetellä ja pitää jokseenkin hulluina... =)
Kävin tutustumassa tänään uuteen kangasalalaiseen eläinkauppaan tuossa oman puotiguoni vieressä tai lähellä. Harkinnan jälkeen raaskin törsätä ja ostin kaksi motivointipatukkaa koirille tuota saalisleikittämistä ajatellen jota olin opettelemassa lauantaina. Siitä teen, viimeistään viikonloppuna jotain koontia tännekin kunhan saan ajatukseni sen verran kasaan ja mahdollisesti testattua omilla koirillani (tänne varmaan voisi saada valokuviakin...). Tällä hetkellä olen liian väsynyt siihen kun meinaan nukahtaa istuvilteni.
tiistai 29. heinäkuuta 2008
Hoitokoiria ja kurssia
Meillä on koirat olleet hieman levottomia muutaman viimeisen päivän. Ulkona, ja ulos, on täytynyt haukkua kaikkea vaikkei siellä varmastikaan menisi tai olisi mitään. Hieman raivostuttavaa sanoisinko. Olen kutsunut koiria sisälle kun ne ovat olleet hiljaa ja yrittänyt olla palkitsematta niitä huomiollani silloin kun ne räksyttävät jollekin. Hieman huvittuneena, osaksi noloissani olen niitä keittiön ikkunasta tuijotellut ja kun en minä ole nähnyt mitään haukkumisen arvoista ulkona. Mutta mistäs minä mitään tietäisin...
Meille pitäisi tulla huomiseksi kaksi hoitokoiraa, mutta saa nähdä miten käy. Niiden piti tulla tänä iltana, nyt kurssin jälkeen vielä käymään ja tutustumaan jotta huomenaamuinen olisi helpompi. Kaksi bordercollie narttua lisää meidän eläintarhaamme päiväksi, saa nähdä miten käy.
Tulimme juuri Dogwitin koiran hyvän olon luennolta jolla pentu- ja arkitottiskurssimme alkavat. (Toimituksen huomio: miksei nimi voisi olla koiran hyvinvointiluento, kuulostaisi jotenkin järkevämmältä...) Ihmisiä oli aika mukavasti, itseasiassa kymmenkunta. Sain uuden ilmoittautumisen Teiskon arkitottiskurssille, joten siellä on nyt sitten yksi pentu- ja yksi arkitottislainen. Pitänee miettiä jotain soveltavaa yhdistelmäkurssia jollei kursseille tule uusia ilmoittautumisia vielä lisää. Jaoimme pentukurssin Kangasalla kahtia, joten onpahan ainakin tilaa treenata ja jokainen saa yksilöllistä opetusta. Mika alkaa vetämään toista ryhmää ja mulla on toinen + Teiskon kurssi. Onneksi on olemassa kouluttautuneita apuopettajia eli kaikki ei kaadu yksinomaan minun varaani.
Aktivointikongit ovat näyttäneet menevän hyvin kaupaksi ja aika moni kyseli valjaita sekä pantaa. Toivottavasti eivät sentään säikähtäneet paria kurssilla olevaa leikki- ja testituokiota, kun tutustuimme koirien välineisiin, kuten pantoihin ja remmeihin sekä saimme esimakua koiran koulutuksesta noin ihmisiä apunakäyttäen. Hieman riskialtis tapa, mutta hyvin ihmiset näyttivät lähtevän siihen mukaan. Toisekseen, konreettisilla esimerkeillä on huomattavasti enemmän hyötyä oppimisen näkökulmasta kuin pelkällä puheen paapatuksella josta tuskin muistaa kuin osan.
Ensi viikolla jatkuu kuitenkin kurssitus...
Klo 22.02 jatkoa...
Bordercolliet kävivät tutustumassa. Vanhempi oli hieman varautunut, mutta loppu peleissä koirien yhteiselo tuolla läheisessä metsikössä sujui oikein mukavasti eli uskon huomisenkin menevän ihan sutjakkaasti. Paimenkoirinahan ne ovat aika eri maata kuin mitä meillä koirat ovat ja nuo asuvat maatilalla eli aika erilaisissa olosuhteissa kuin mitä me pystymme tarjoamaan luhtitalosta.
Meille pitäisi tulla huomiseksi kaksi hoitokoiraa, mutta saa nähdä miten käy. Niiden piti tulla tänä iltana, nyt kurssin jälkeen vielä käymään ja tutustumaan jotta huomenaamuinen olisi helpompi. Kaksi bordercollie narttua lisää meidän eläintarhaamme päiväksi, saa nähdä miten käy.
Tulimme juuri Dogwitin koiran hyvän olon luennolta jolla pentu- ja arkitottiskurssimme alkavat. (Toimituksen huomio: miksei nimi voisi olla koiran hyvinvointiluento, kuulostaisi jotenkin järkevämmältä...) Ihmisiä oli aika mukavasti, itseasiassa kymmenkunta. Sain uuden ilmoittautumisen Teiskon arkitottiskurssille, joten siellä on nyt sitten yksi pentu- ja yksi arkitottislainen. Pitänee miettiä jotain soveltavaa yhdistelmäkurssia jollei kursseille tule uusia ilmoittautumisia vielä lisää. Jaoimme pentukurssin Kangasalla kahtia, joten onpahan ainakin tilaa treenata ja jokainen saa yksilöllistä opetusta. Mika alkaa vetämään toista ryhmää ja mulla on toinen + Teiskon kurssi. Onneksi on olemassa kouluttautuneita apuopettajia eli kaikki ei kaadu yksinomaan minun varaani.
Aktivointikongit ovat näyttäneet menevän hyvin kaupaksi ja aika moni kyseli valjaita sekä pantaa. Toivottavasti eivät sentään säikähtäneet paria kurssilla olevaa leikki- ja testituokiota, kun tutustuimme koirien välineisiin, kuten pantoihin ja remmeihin sekä saimme esimakua koiran koulutuksesta noin ihmisiä apunakäyttäen. Hieman riskialtis tapa, mutta hyvin ihmiset näyttivät lähtevän siihen mukaan. Toisekseen, konreettisilla esimerkeillä on huomattavasti enemmän hyötyä oppimisen näkökulmasta kuin pelkällä puheen paapatuksella josta tuskin muistaa kuin osan.
Ensi viikolla jatkuu kuitenkin kurssitus...
Klo 22.02 jatkoa...
Bordercolliet kävivät tutustumassa. Vanhempi oli hieman varautunut, mutta loppu peleissä koirien yhteiselo tuolla läheisessä metsikössä sujui oikein mukavasti eli uskon huomisenkin menevän ihan sutjakkaasti. Paimenkoirinahan ne ovat aika eri maata kuin mitä meillä koirat ovat ja nuo asuvat maatilalla eli aika erilaisissa olosuhteissa kuin mitä me pystymme tarjoamaan luhtitalosta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
