Pentu ihmettelemässä taloa

Haimme kauan haaveillun suursnautseripentu Ansan eilen Pirkkalasta. Meni kyllä aika myöhäiseksi näin normaalina työpäivänä, mutta oli ainakin perusteellinen kasvattaja, siitä suuret kiitokset Akille ja Liisalle. Tuntui ensimmäistä kertaa turvalliselta viedä pentu kotiin "käyttöohjeiden" kera, vaikka onhan meilläkin nyt koirista kokemusta, mutta ei vinkkejä suurien koirien touhuista ole koskaan liikaa.
Pentu matkusti Mikan sylissä autossa (pakkasta oli miljoona ja ylikin) ja oksensi raukka pieni kun auto pysähtyi kotipihaamme. Muuten se matkasi nätisti ja nukkui sylissä eli osasi rauhoittuakin hyvin.
Mökö tuli Mikan kanssa pihaan vähän vauhdilla ja pentu säikähti, mutta Mökö oli koko ajan hiljaa ja vain uteliaana pälyili uutta tulokasta tietämättä miten siihen pitäisi suhtautua. Myös kissa kuikuili boxin katolta uutta tulijaa ihmeissään koko illan ja tämän aamun. Pentu oli aivan pallo hukassa, että mihin tuli mutta pienen houkuttelun jälkeen se rohkaistui ja mennä touhotti omiaan. Otti omakseen heti lattialla olleen koiransapuskan, luut ja muut herkut. =) Tyttö tietää mikä on hyvää.

Yö ja aamu selvittiin 0:lla pissa-ja kakkaläikällä (hyvä me!), tehokas on ollut kasvattajan sisäsiisteyskasvatus, mutta nyt oli kerran ilmeisesti lirahtanut sisälle, näin Mika sanoi. Mutta fiksu tyttö muuten. Kovin reipas Ansa on ja utelias vaikka hieman Mökö sille pari kertaa ärähtikin, kun vauva meinasi liian lähelle hänen apajilleen tulla.
Ansa myös on selvä uusi tuleva sohvaperuna ja sängyn valloittaja, kova oli meno puskea itseään sohvalle ja sängylle illalla vaikka juuri ylttyi. En vaan välttis haluaisi jakaa sänkyäni aikuisen suursnautserin kanssa, koska jaan sen jo tällä hetkellä 2 käppänän, kissan ja miehen kanssa, ei mahdu kaikki, pitää hankkia pian isompi sänky. Sellainen "apua" välähdys illalla kävi viimeisenä mielessäni, että nukun itse jatkossa varmaan sängyn alla jos elukat valtaavat sänkymme (i really hope not).

Ansa purisi ja murisi jo Mökölle (ja kai vähän pikkuveljelleni Jaakolle) siansaparo suussaan. On muuten ruuan perään ja aika huvittava (toisaalta myös säälittävä) tuo pikkuinen purina pienestä mustasta pitkäsäärestä. =)

Mutta ulkoilma (eilen -15-20 astetta pakkasta) ei oikein lämmittänyt Ansan mieltä, vaikka 85% pissoista ja kakoista tyttö tekikin ulos niin kuin pitääkin.

Jatketaan tarinoita myöhemmin...