sunnuntai 11. tammikuuta 2009

Pennun yksinoloharjoitus

Videoitu pennun yksinoloharjoittelu lenkin ajan jossa olimme Mökön kanssa sunnuntai-iltana klo 19.30 suurin piirtein, ollut päivän/viikonlopun Mikan kanssa kotona kun allekirjoittanut on istunut koirakurssilla Helsingissä

7:30 minuuttia meni ennen kuin pentu tuli boxista ja kiersi kämpän, kävi juomassa ja palasi boxiinsa, todennäköisesti ylen väsyneenä lenkistä ja mutusteltavista ruuistaan. 8:45 kävi juomassa ja portilla katsomassa (joka on eteiseen mentäessä)
8:57 pentu meinaa koittaa hypätä sohvalle siinä onnistumatta, kävelee ulkoverannan matolle, kävelee kämpän poikki pikkuboxia tutkimaan
9:37 uusi yritys sohvalle, pientä vinkunaa, istahtaa sohvan viereen nurkkaan, tallustaa kämppää, menee aidan viereen, könyää sitä kerran pari ja istuskelee
10:45 makuulle aidan eteen, alkaa ilmeisesti nukkumaan kun rauhoittunut siihen
39:45 nousee ylös, siirtyy ja läsähtää uudelleen, nousee, istahtaa, odottaa, kävelee vesikipulle ja palaa portille juomasta vasta kun olemme aidan tällä puolella emmekä eteisessä

= yhteenvetona, ei paha =)

Väitän, että tässä on pennun pohjassa aika paljon merkitystä, että minkälaisissa oloissa se on saanut kasvaa, koska peruslähtökohta normaalille yksinolollehan on turvallinen alust ja olotila. Koiran on koettava olonsa mukavaksi jäädessään yksin, mutta jos se esimerkiksi pelkää jättämistä tmv. ei yksinolo ole sille helppoa. Tällä hetkellä Ansa ei juuri välitä oven liikkumisista ja hyvä niin, kunhan saadaan pysymään käytös sellaisena, että koira jatkaa touhujaan oven tai eteisen käydessä.
Paljon on viime aikoina ollut keskustelua myös siitä, että yksi syy miksi koirat kärsivät eroahdistusta on liian aikainen vierottaminen pentuetovereista. Eivät koirat niinkään emosta eroamista kammoksu, mutta pentuakavereiden lämpö ja turva. Sen takia moni pentu hakeutuukin lähelle ihmistä ja meillä ainakin ensimmäisenä yönä pentu nukkui Mikan kanssa lattialla patjalla ja rauhoittui vasta sitten kun sen kanssa mentiin alas. Toinen yö meni jo hyvin sängystä käsin koira lattialla ilman ongelmia.

Yksi asia mikä mua harmittaa on mun ja Ansan välinen yhteinen aika. Mika on ollut se joka on ollut Ansan kanssa kotona nämä viisi ensimmäistä päivää. Totta kai pentu leimaantuu helpommin ihmiseen jonka kanssa se viettää enemmän aikaa, joka ulkoiluttaa ja tarjoaa sille ruokaa. Olen ollut töissä ja vielä kurssilla tämän viikonlopun, joten nyt on aika paljon otettava kiinni. Eli mun pitää saada Ansa kiinnostumaan itsestäni ja pitämään minua kannattavana asiana. Työtä on paljon enkä halua tehdä sitä virhettä, että koirasta tulisi vain Mikan koira.

Tyhmä emäntä. Pentu hääräsi sen näköisenä äsken levottomana joten pisu lirahti keskelle lattiaa. Ei taas tajunnut heti päästää ulos kun koira kulki levottomana vain sen takia että kirjoitan tätä niin intensiivesti...
Mutta ei huono saldo, 2 sisällepisu 5 vuorokauden aikana, mutta tyhmiä mokia silti.
Päivän vinkki: opettele lukemaan pentuasi paremmin ja ennen kaikkea reagoimaan niihin asioihin!!!

On muuten pirun sitkeä sissi =) Koittaa taistella ja komentaa milloin kissaa ja milloin Mököä ja saa turpaansa välillä mutta mikään tunnu haittaavan =D

Ei kommentteja: