Ansan seikkailut

Ansalla on ollut ripuli nyt pari päivää. Tänään aamulla käytimme yli puoli tuntia aikaa lattioiden siivoukseen. Hain tänään apteekista maitohappobakteereita ja sitä annettiin äsken riisin keitinveden kera, joten saa nähdä mikä saldo täällä on huomenaamulla.
Päivän Ansa oli kuulemma ollut aika sippi mummilla ja papalla, nukkunut lähinnä ja yhdet ruikulikakat oli tullut sanomalehden päälle siellä ja vain yhdet pisut ulos. Eli eilinen reissaaminen ja uusien asioiden ihmettely ottivat reilusti voimille. Ansa matkusti bussissa mennen tullen kaupunkiin, oli päivän hoidossa mummilla, oli illan hallilla seuraamassa koulutusta (luentoa) ja vielä Mikan kavereilla kylässä missä oli talo täynnä porukkaa ja pikkumuksujakin. Hieman meinasin ärähtää kyllä kun yksi vieraista karjaisi tai oikein ärähti ANsalle ja kiskoi kaulapannasta kun pentu raukka yritti sohvapöydälle, jossa oli mehevältä haisevia tyhjiä kakkulautasia. Ei mun koiraani tartte kiskoo ja karjua sille "ei". Se ei todellakaan ymmärrä. Kun koiran antoi olla niin se alta aikayksikön rauhoittui ja oli niin väsähti, että nukahti syliin.

Saimme eilen uuden kameran, joten voi olla että tännekin ilmestyy pikapuoliin lisää kuvia Ansasta.

Olin viikonloppuna todella huolissani siitä mitenkä koirat tulevat keskenään toimeen, kun Mökö rähähti pari kertaa pennulle niin että hyvä ettei poskesta ollut hampaat läpi ja silti pentu yritti ja yritti. Alkuviikko on ollut huomattavasti rauhallisempi, pentu ei äskenkään mennyt nenää pidemmälle Mökön boxiin kun sieltä kuului selvällä suomenkielellä et "häivy, tää on mun paikka". Pentu sitten nätisti kääntyi Mökön puuskahdettua boxista ja tuli jalkoihini nukkumaan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Ilolla katselin tuossa äsken iltahämärässä kun tulimme kotiin ja koirat leikkivät tuossa takapihalla, niin Mökökin oli ihan innolla mukana ja pihaa pitkin painettiin ristiin rastiin. Harmi vain ettei siinä saa oikein kunnon spurtteja.
Viikonloppuna pitäisi käydä Teiskossa sopeuttamassa Ansaa juoksuja potevaan Luruun ja äiten koiriin, Lempiin ja Siiriin ja katsoa mitä siitä showsta seuraa. Jotenkin koen huonoa omaatuntoa siitä, että tämä viikko on taas yhtä lentoa ja koirat ovat liian paljon yksin, lähinnä siis Mökö sillä Ansa nyt on ollut päivähoidossa koska en ole halunnut jättää sitä vielä yksin koko päiväksi. Olisi kovin kiva olla enemmän koirien kanssa, mutta niin paljon kaikkea muutakin mielenkiintoista, että olen aina ollut kovin huono tässä energian keskittämisessä johonkin tiettyyn paikkaan. Koirissa olisi niin paljon potentiaalia, että. Ongelman ydin on ennemminkin omistajan resurssit ja ajankäytön hallinnan parantaminen.

Tuosta Ansan ruikulista vielä sen verran, että voi olla tullunna rustoista mitä järsi eilen ja toissapäivänä, ei pienen maha aivan vielä kestä moista. Ja sitten tietty ehkä hieman ressi reissaamisesta ja muusta uudessa paikassa pyörimisestä.
Eilen aamupäivällä Ansa vielä yski, mutta enpä ole kyllä kuullut sen sen jälkeen yskivän, että josko se alkaisi pikkuhiljaa hepottamaan.

Sitkeä on sissi tuo Ansa. Oli kuulemma mummilla ja papalla hinkuttanut itsensä sohvalle nukkumaan. Siellä on ehkä hieman matalampi sohva kuin meillä ja siinä on päällä sohvapeite mitä se on todennäköisesti hyödyntänyt itsensä kiskomisessa ylös. Mutta pitää joka tapauksessa olla aika varovainen tuon pennun kanssa rappusissa ja muualla ettei tule mitään häikkää lonkkiin, polviin tmv. kun noiden isojen koirien kanssa sitä ongelmaa on.