Näytetään tekstit, joissa on tunniste johtajuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste johtajuus. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 28. syyskuuta 2008

Onko järkee vai ei? - No ei...

Mä inhoan muuttamista. Olen tässä työpäivän päätteeksi roudannut Dogwitin kamppeita kolmesta eri paikasta uudelle koulutushallille joka on edelleen aika keskeneräinen, että... Siellä pitäisi saada aloitettua toiminta viikolla, mutta katsotaan miten käy.

Olinpa tuossa eilen eräällä todella huonolla luennolla jonka piti käsitellä laumanvartijarotuisten koirien kasvatusta pennusta aikuiseksi. Jälkimmäinen luento joka käsitteli erityisesti isojen koirien ruokintaa oli parempi, tosin taisin nukahtaa jo siinä kohtaa muutamaan otteeseen. Rankka viikko ja koulutusputki takana.
Tämä kyseinen luennoitsijanainen edusti todella vanhakantaista uskontoa koiran koulutuksesta, heittää selälleen ja repii niskavilloista (ei varmaan tullut ajatelleeksi mitä fyysisiä vaurioita voi koiralleen aiheuttaa). No, en tiedä alistiko hän koiraa maahan kuin pentuna sillä koska kyse on isoista laumanvartijaroduista joiden ruhon paino on 80 ja 100 kilon välillä niin se vaatii fyysisen voiman lisäksi aika paljon taitoa kellistää sen kokoinen koira. Ja, voisi kysyä, onko siinä mitään järkeä?
Hän sai osakseen kohtuu paljon vastarintaa yleisön joukostaan ja toistelikin useaan otteeseen sitä, että hän luottaa omiin toimintatapoihinsa 100%:sti ja toimii jatkossakin niin, mutta kukin toimii omalla tavallaan. Herää kysymys, että eikö siinä kohtaa ole jo jotain mätää jos ei voi edes itse suositella omia toimintatapojaan muille? Tai jos kyse on luennosta joka käsittelee laumanvartijarotuisten koirien kasvatusta pennusta aikuiseksi, että emme ehkä ole kiinnostuneita kuulemaan yhden ihmisen kyseenalaisista toimintatavoista vaan haemme ehkä jotain laajempaa perspektiiviä. Itseäni ainakin olisi kiinnostanut moni asia, kuten se miten laumanvartijarotuisen koiran koulutus eroaa muista roduista, mitä siinä tulee ottaa huomioon, minkälaisia vinkkejä ja tärppejä voi käyttää jne.
Moni yleisöstäkin ilmaisi selvästi, että ei heidän ole ikinä tarvinnut alistaa koiriaan, joten miksi niin tulisi tehdä. Nii in, hyvä kysymys. Yksi nainen kertoi hyvän omakohtaisen kokemuksen hänelle isona tulleesta koirasta. Oli menossa hakemaan/katsomaan sitä johonkin kerrostaloasuntoon ja koira hyökkäsi namaalle ja päälle heti ovella.
Nainen alkoi kuitenkin haukoittelemaan suureleisesti, käänsi selkänsä ja osoitti muitakin rauhoittavia signaaleita. No, koira oli tästä niin hämmentynyt että hetken kuluttua lähti lätkimään ja jätti naisen sikseen. Kyseinen koira muutti perheeseen ja on elänyt siellä 1,5 vuotta jo onnellisesti ilman mitään ongelmia.

Kyse on todellakin koiran ja ihmisen välisestä luottamuksesta, mutta onkin täysi eriasia miten sen ratkaisee ja suhteen rakentaa. Minusta kaiken tulee perustua johdonmukaisuuteen, reiluun pelihenkeen sekä vanhemmuuteen.

keskiviikko 16. heinäkuuta 2008

Ikuinen koulutusongelma

*syvä huokaus*

Olen pettynyt erään isomman "snausterirodun" keskustelufoorumin antiin. Sain suunnilleen tappotuomion siellä, esitettyäni hieman pehmeämpiä ja koiralähtöisempiä vaihtoehtoja muun muassa koiran karkailemisongelmaan sekä hihnassa vetämiseen.
Liityin kyseiselle foorumille vasta viime viikolla ihan vain sen takia, että halusin lisätietoa kyseisestä rodusta (haaveilemme itse ko. koirarodusta) . Lueskeltuani mielestäni mielenkiintoisia viestilistoja ajattelin ehdottaa hieman koiraystävällisempiä toimintatapoja muutamaan viestiketjuun, koska useat kirjoittajat kyseisellä foorumilla olivat nk. vanhakantaisen koirakoulutuksen ystäviä.
Koira pitäisi selättää (perinteinen johtajuusideologia jota itse henkilökohtaisesti vastustan jyrkästi), huutaminen ja rähjääminen sekä eri kirosanojen hokeminen jotenkin muka parantaisi tai tehostaisi koulutusta tai asian perille menoa.

Aivan kuin iso koira olisi sen kummallisempi koulutettava kuin pieni koira tai että iso koira tarvitsee fyysistä väkivaltaa ja johtajuuta enemmän kuin pieni. Kirjoittajat viittasivat siihen, että minulla on todennäköisesti pieniä koiria koska puhun niin pehmeitä, mutta sitä en toden totta ymmärrä mikä tekee pienten koirien kouluttamisesta niin paljon helpompaa kuin isojen.
Jokaisella koiralla on rotuun tai kokoon katsomatta omat kommervenkkinsä ja jokainen tarvitsee oman henkilökohtaisen koulutussuunnitelmansa. Toki jokainen koira tarvitsee kouluttaa eritavalla, sitä en kielläkään... En silti jaksa uskoa siihen, että tähän tarvitsisi missään määrin kuulua yhtään ollenkaan fyysistä koskemista (väkivaltaa, alistamista tmv.) tai huutamista tai muitakaan perinteisiä vanhakantaisia koiran koulutusmetodeita.

Eikä koulutusmetodini tai toimintatapani perustu pelkästään kirjallisuuteen vaan olen saanut maistaa näitä "ongelmakoiria" ihan riittämiin omasta takaa. Eli en todellakaan keksi aivan tyhjästä hatusta näitä asioita vaan kaikelle on yleensä kantava pohja, perustelu ja selitys, joka on mielestäni hyvin looginen ja pohjautuu koiran luontaisen käyttäytymisen tuntemiselle.
Tämähän tässä pehmeämmässä ideologiassa on mielestäni parasta, se on loogista ja kaikelle on järkeenkäypä perustelu ja selitys, ei tarvitse miettiä että "mitä hyödyn siitä että heitän koirani selälleen, mitä se siitä ymmärtää ja mitä se merkitsee meidän suhteellemme".

.........................................................................................................................................

Mutta arkipäiväisempiin asioihin ja omiin koiriimme...
Mökö on ollut viimeiset pari päivää todella mahdoton Teiskossa. Ilmeisesti jollain naapurin nartulla on mehevät juoksut kun pojan pää on hieman sekaisin ja se on tahtonut karkailla pihasta täysin korvattomana nenä maassa kohti kyseistä taloa jossa juoksuinen narttu asuu. Eilenillalla sain hakea sen jo puolesta välistä mäkeä ennen kuin se kiinnitti mitään huomiota minuun. Saati sitten, että pari kertaa sen keskittymistä sain houkutella ennen kuin edes lähti mukaani kotiin asti kun aina löytyi matkalta jotain parempaa.
Pitäisi ehkä leikkauttaa tai jotain... Tuolloin ei ainakaan olisi jatkuvaa juoksuongelmaa meidän perheen koirien narttujen suhteen, eikä tarvitsisi pelätä kylälle vieraiden naisten pariin karkailemista. Muuten kun Mökö on tosi nätisti pihassa ja tottelee luoksetulo käskyä ja haluaa pysytellä lähettyvillä.